Suomi ja Kosovo

Kosovo itsenäistyi 17.2.2008 ja Suomi tunnusti itsenäisyyden 7.3.2008. Suomen edustautuminen Kosovossa nostettiin suurlähetystöksi 1.2.2009.

Suomella on Kosovossa perinteisen diplomatian rinnalla käytössään kaikki ulkopoliittisen toiminnan instrumentit kuten kriisinhallinta, siviilikriisinhallinta, kehitysyhteistyö sekä täysimääräiset kansalaispalvelut. Suomen instrumentit täydentävät toisiaan ja suurlähetystöllä on keskeinen rooli synergian tuojana eri suomalaistoimijoiden välillä. Lisäkosketuspintaa maiden välille tuo Suomessa asuva, noin 8 000 hengen suuruinen kosovolaisyhteisö.

Presidentti Martti Ahtisaari tapasi Kosovossa työskenteleviä suomalaisasiantuntijoita suurlähetystössä syyskuussa 2012. Kuva: Ridvan Slivova

Suomen ja Kosovon kahdenväliset suhteet ovat lämpimät. Suomen tunnettavuus ja hyvä maine Kosovossa pohjautuvat paljolti presidentti Martti Ahtisaaren toimintaan YK:n erityisedustajana. Kosovon perustuslaki, joka hyväksyttiin 15.6.2008, perustuu ns. kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan (Comprehensive Proposal for the Kosovo Status Settlement), joka tunnettaan myös ”Ahtisaaren suunnitelmana”. Elisabeth Rehn työskenteli Kosovossa vuosina 1995–1997 ollessaan ihmisoikeustarkkailijana entisen Jugoslavian alueella. Myös Olli Rehnin työ laajentumiskomissaarina toi Suomelle tunnettavuutta Kosovossa, samoin kuin valtioneuvos Harri Holkerin työ YK:n pääsihteerin erityisedustajana Kosovossa elokuusta 2003 kesäkuuhun 2004

Suomella on ollut aktiivinen rooli Kosovon rauhanturvaamisessa, nyttemmin painopiste on siirtynyt siviilikriisinhallintaan. Suomalaistoimijoiden määrällisesti suurin panos on kanavoitu EU:n siviilikriisinhallintaoperaatio EULEXin kautta. Myös muissa kansainvälisissä elimissä kuten ETYJissä ja YK-järjestöissä työskentelee Suomen lähettämiä asiantuntijoita.

Kosovo on Suomen tärkein kehitysyhteistyökumppani Länsi-Balkanilla. Suomi on ollut aktiivisesti tukemassa Kosovoa vuodesta 1999 lähtien. Vuoteen 2013 ulottuvan Suomen Länsi-Balkanin puiteohjelman painopistealueita ovat olleet vakaus ja turvallisuus, kauppa ja kehitys, ympäristö sekä yhteiskunnallinen kestävyys. Loppukauden hankkeet keskittyvät eritoten työllisyyteen, kauppaan ja kehitykseen sekä reintegraatioon.

Suomella on käynnissä Kosovossa neljä twinning-hanketta. Hankkeet liittyvät poliisi- ja pelastusalaan, paluumuuttoon, rajaturvallisuuteen sekä ympäristöalaan.

Suomen ja Kosovon kaupallis-taloudelliset suhteet ovat vielä ohuet. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan mm. maa- ja metsätaloussektorilla.