Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Kosovo: Suojajoukoista tomaatinkasvattajaksi - Suomen suurlähetystö, Pristina : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Pristina

Str. Perandori Justinian No. 111, Pejton
10000 Pristina, Kosovo
Puh. +383 38 737 000, S-posti: sanomat.pri@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 21.9.2011 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Kosovo: Suojajoukoista tomaatinkasvattajaksi

Kosovolainen Hafir Gashi on tyytyväinen mies. Entinen suojajoukkojen kersantti sai uuden elinkeinon kasvihuoneviljelystä. Räätälöity valmennus on tuonut hyviä tuloksia myös muille.  

Kosovon suojajoukot (Kosovo Protection Corps, KPC) olivat Kosovon vapautusarmeijan (KLA) perillinen. Sodan jälkeen KLA riisuttiin aseista, ja osa vanhoista sotilaista liittyi suojajoukkoihin. KPC ei ollut enää armeija, vaan sen tehtäviin kuului lähinnä miinanraivaus ja erilaisen hätäavun antaminen.

Kun suojajoukot sitten purettiin kesäkuussa 2009 ja uusi turvajoukko Kosovo Security Force koottiin osana Martti Ahtisaaren luomaa suunnitelmaa, suurin osa suojajoukon sotilaista jäi ilman työtä.

Työttömiä sotilaita varten 12 Natoon kuuluvaa tai sen rauhankumppanimaata ryhtyi rahoittamaan sopeutumishanketta, jota YK:n kehitysohjelma UNDP toteuttaa. Suomen osuus on puoli miljoonaa euroa.

”Valmenna ihmiset sopimaan työpaikkoihin”

Prikaatinkenraali (evp) John Durance vetää kehitysyhteistyöhanketta Kosovossa. Kuva: Marja-Leena KultanenPrikaatinkenraali (evp) John Durance vetää kehitysyhteistyöhanketta Kosovossa. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Prikaatinkenraali (evp) John Durancen bassoääni tärisyttää pientä neuvotteluhuonetta, kun hän kertaa työllistämishankkeen saavutuksia. Kaikki hankkeen piirissä olleista lähes 1 500 kosovolaisesta on nyt saanut apua joko yritystoiminnan käynnistämiseen tai työllistymiseen.

”Puolet menestyksestä johtuu taloudellisesta toiminnasta, toinen puoli siitä, että teemme jotain, mikä antaa ihmisille omanarvon tuntoa”, Durance sanoo.

Valtavan työttömyysongelman kanssa painivassa Kosovossa täsmäkoulutus on tarpeen.

”Valmenna ihmiset sopimaan työpaikkoihin, se on onnistumisen salaisuus”, prikaatinkenraali tähdentää.

Vaikka valtaosa ohjelmassa mukana olleista tulee maalta ja kaksi kolmannesta lainoista ohjautui maatalouteen, mukana on myös Kosovon mittapuussa keskisuuria yrityksiä.

Hanke päättyy marraskuussa 2011, ja sen tehtäviä siirretään jo Kosovon työministeriöön.

Kasvihuoneen tuotteilla kysyntää

Tuloksia on saatu aikaan, vahvistaa käynti 50-vuotiaan Hafir Gashin kasvihuoneessa Shtimen /Štimljen kunnassa 30 kilometrin päässä pääkaupungista.  

Hafir Gashi sai tukea kasvihuoneen hankintaan Kosovossa. Kuva: Marja-Leena KultanenHafir Gashi sai tukea kasvihuoneen hankintaan Kosovossa. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Ennen KPC-kersantin pestiä Gashi työskenteli rakennuksilla Kroatiassa ja Sloveniassa. Kaksi vuotta sitten hän pääsi mukaan UNDP:n kehityshankkeeseen ja hankki sen tuella kaupalliseen viljelyyn sopivat kasvihuoneet.   

Kasvihuoneet maksoivat 2 900 euroa, josta hänen oma osuutensa oli 400 euroa. Omalla kustannuksellaan Gashi hankki tippakastelujärjestelmän, jotta tomaatintaimet saavat tasaisesti kosteutta. 

80 prosenttia sadosta myydään suoraan tilalta. ”Perheet tulevat ostamaan niitä täältä, koska tomaattini ovat niin hyvälaatuisia”, yrittäjä kertoo ylpeänä. Loput hän myy torille ja kauppoihin.

Kasvihuoneyrittäjän seuraava tavoite on lämmitysjärjestelmä, sillä Kosovon talvet ovat liian kylmiä ympärivuotiseen viljelyyn. ”Viime talvena pakkasta oli enimmillään -17 astetta”, Gashi sanoo. 

Hän ei ole vielä tutkinut, mikä lämmitysjärjestelmä olisi paras. Sitä ennen on saatava rahoitus kuntoon, mikä tarkoittaa käytännössä pankkilainan ottamista.

”Ilman apua kadulla”

Lainopillista neuvontaa Gračanićan / Graçanicën kunnan oikeusaputoimistossa antava Igballa Syla (53) on yksi ohjelman kautta työllistyneistä. Hän työskenteli aikoinaan KPC:n hallinnossa ja jäi tyhjän päälle, kun suojajoukot lopetettiin.

Igballa Syla työllistyi oikeusaputoimistoon Kosovossa. Kuva: Marja-Leena KultanenIgballa Syla työllistyi oikeusaputoimistoon Kosovossa. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Gračanića on vahvasti serbinkielistä aluetta. Suurin osa asiakkaista onkin Sylan mukaan serbejä. Hän puhuu serbian lisäksi albaniaa.

Igballa Syla on kotoisin Pohjois-Mitrovićasta. ”Nuoret lähtevät sinne jatkamaan opintojaan, sillä Mitrovićassa on lähin serbinkielinen yliopisto”, hän kertoo.

”Ilman apua olisin todennäköisesti kadulla”, Syla kiittää ja sanoo saaneensa paljon hyödyllistä englannin opetuksesta tietokonetaitoihin. Hän joutui odottamaan työpaikkaa miltei vuoden. 

Sylan lisäksi suojajoukoissa palveli 42 muuta naista.

Marja-Leena Kultanen

Pysyvää hyötyä

Hankkeen kohderyhmän keskuudessa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan tulokset ovat hyviä:

Noin 70 % hyödynsaajista ilmoitti ansaitsevansa enemmän tai yhtä paljon kuin KPC:n aikana

Kolmella neljästä hyödynsaajasta on myönteinen näkemys tulevaisuudestaan ja he uskovat taloudellisen tilanteensa pysyvän tasapainossa.

75 % niistä, jotka saivat apua liiketoiminnan perustamiseen, katsoi hyötyneensä avusta ja oppineensa uusia taitoja.

Noin 90 %:lla niistä, joille on järjestetty työpaikka, on yhä työpaikka, vaikka työantajille maksettu tuki olisi loppunut.

Yli 90 % hyödynsaajista on tyytyväisiä hankkeesta saamaansa informaatioon ja hankkeen piiriin pääsyyn. Hankkeen alussa valtaosa ei uskonut ohjelman tuottavan heille mitään, eikä ohjelmaa kohti osoitettu kiinnostusta.

Toisaalta vain noin 40 % vastaajista on selvästi tyytyväisiä siirtymisestä siviilielämään ja 25 % ei osannut arvioida tätä kysymystä. Tähän kysymykseen kuitenkin liittyy paljon seikkoja, mihin ohjelma ei voi vaikuttaa – useat hankkeeseen tulleet olisivat halunneet KSF:ään, mikä ei ollut mahdollista.

Kuvia

Oma talo
Tomaatintaimet
Paprika
Hedelmätarha
Kasvihuoneet
Kylämaisema

 

Tulosta

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Muualla verkossa

Päivitetty 22.9.2011


© Suomen suurlähetystö, Pristina | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot