Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen kehitysyhteistyöhankkeet laajenevat Pohjois-Kosovoon - Suomen suurlähetystö, Pristina : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Pristina

Str. Perandori Justinian No. 111, Pejton
10000 Pristina, Kosovo
Puh. +383 38 737 000, S-posti: sanomat.pri@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 2.7.2015

Suomen kehitysyhteistyöhankkeet laajenevat Pohjois-Kosovoon

Suomen suurlähetystö Pristina
Metsäsektorin tukihanke laajenee mahdollisesti myös Zubin Potokiin, missä laittomat hakkuut uhkaavat metsätalouden kestävyyttä.
Metsäsektorin tukihanke laajenee mahdollisesti myös Zubin Potokiin, missä laittomat hakkuut uhkaavat metsätalouden kestävyyttä.

Neljän Suomen rahoittaman ja YK-järjestöjen toteuttaman hankkeen toimintoja on kuluvana vuonna laajennettu myös Pohjois-Kosovon neljään serbienemmistöiseen kuntaan. Hanke lähisuhdeväkivaltaa vastaan, Kosovon metsäsektorin kehittämishanke, aktiiviset työmarkkinat -ohjelma sekä kauppaa ja kestävää kehitystä tukeva Aid for Trade -hanke toimivat nyt myös Pohjois-Mitrovican, Leposavićin, Zubin Potokin ja Zvečanin kunnissa, jotka ovat pitkään olleet vain löyhästi kiinnittyneinä muun Kosovon rakenteisiin. Kyseiset neljä kuntaa ovat jääneet paitsioon useissa kehitysyhteistyöhankkeissa, vaikka avuntarve on monilla osa-alueilla maan suurin.

Laajentaessaan kehitysyhteistyöhankkeita pohjoiseen Suomen hallitus edistää osaltaan niin sanottua Brysselin sopimusta, joka tähtää Serbian ja Kosovon välien normalisoimiseen. Tärkeässä osassa sopimusta on pohjoisen kuntien hallinnon saattaminen Kosovon keskushallinnon alaisuuteen. Hankkeet tarjoavatkin väylän Etelä- ja Pohjois-Kosovon toimijoiden yhteistyökuvioiden solmimiseksi ja lujittamiseksi.

Suomen suurlähetystö ja YK-järjestöt järjestivät kesäkuun lopulla Pohjois-Mitrovican kunnassa konferenssin ja lehdistötilaisuuden, joissa keskusteltiin hankkeiden laajentumisen haasteista ja hyödyistä. Lehdistötilaisuuden jälkeen osanottajat keskustelivat myös neljän kunnan pormestarien kanssa yhteistyömahdollisuuksista.

Suomen suurlähetystö Pristina
Lehdistötilaisuudessa puhuivat lähetystön päällikkö Anne Meskanen sekä YK-järjestöjen edustajat Flora Macula (UN Women), Andrew Russell (UNDP), Laila Omar Gad (UNICEF) ja Aleksandar Nikolovski (FAO).
Lehdistötilaisuudessa puhuivat lähetystön päällikkö Anne Meskanen sekä YK-järjestöjen edustajat Flora Macula (UN Women), Andrew Russell (UNDP), Laila Omar Gad (UNICEF) ja Aleksandar Nikolovski (FAO).

Keskusteluissa ruodittiin muun muassa lähisuhdeväkivallan nykytilaa Pohjois-Kosovossa. Keskeisimpänä ongelmana pidettiin oikeuslaitoksen tehottomuutta ja kyvyttömyyttä käsitellä kanteita, mikä on johtanut kansalaisten epäluottamukseen oikeudellisia menetelmiä kohtaan. Myös eri instituutioiden välinen yhteistyö on puutteellista. Tärkeimpinä keinoina lähisuhdeväkivallan torjumisessa pidettiin koulutusta ja patriarkaalisten rakenteiden purkamista, terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden viranomaisten tietoisuuden kasvattamista, sosiaali- ja perhepalveluiden toimivuutta sekä sosiaalisten ongelmien, kuten alkoholismin ja huumeidenkäytön kitkemistä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että uhrit saavat tarvitsemaansa suojaa sekä fyysistä ja henkistä apua. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi ollaan nyt rakentamassa turvakotia ja avaamassa uhrien hätäpuhelinlinja.

Toinen keskustelunaihe oli yksityissektorin kehittäminen, työllisyys ja tulotason kasvattaminen pohjoisessa. Työllisyystilanne on Pohjois-Kosovossa yhtä lohduton, ellei vielä lohduttomampi, kuin muuallakin maassa, ja nuoret ja naiset ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Toisaalta myös keski-iän paremmalla puolella olevien on vaikea löytää töitä. Työllisyystilanteesta on kuitenkin vaikea saada todellista kokonaiskuvaa, koska monet tekevät töitä pimeästi tai osa-aikaisesti tai perustavat rekisteröimättömiä yrityksiä. Alueen epävakaatilanne ei houkuttele investointeja tai yrityksiä alueelle, jolloin myöskään työpaikkoja ei synny. Yksityisen ja julkisen sektorin luomien työpaikkojen vaihtoehtona pidetäänkin itsenäistä yrittäjyyttä ja sen tukemista.

Alueen suurin työllistäjä on perinteisesti ollut Trepcan kaivos, mutta sen kiistellyn statuksen vuoksi työmahdollisuudet ovat pudonneet hurjasti. Alue kärsii myös aivovuodosta muualle maahan ja Serbiaan sekä työnhakijoiden taitojen ja työmarkkinoiden tarpeiden epäsuhtaisuudesta. Myös ammattikoulujen ja työmarkkinoiden yhteistyötä pitäisi kehittää ja työvoimatoimistojen toimintaa tehostaa.

Merkittävämpänä työllistäjänä keskustelijat pitivät maataloutta. Viljelyskelpoisen maan määrä on kuitenkin rajallinen ja siksi on tärkeää kehittää myös muita elinkeinoja, kuten metsä- ja karjataloutta. Lisäksi metsien suojelussa on ryhdistäydyttävä. Kaupungeissa potentiaalinen tulonlähde on puolestaan maatalouden lopputuotteiden myynti ja vienti. Yhtenä potentiaalisena tuotteena pidetään lääkeyrttejä. Osallistujat uskoivat, että tuotteille on olemassa kysyntää, mutta maanviljelijöiden myynti- ja markkinointiosaamisessa on puutteita. Yksityissektorin toiminnalle tarvitaan myös selkeät säännöt ja strategia. Lisäksi projektien rahoittajien tulisi vahvistaa keskeistä yhteydenpitoaan ja yhteistyötä kuntien kanssa, jotta projektit toimivat tehokkaasti ja kestävästi.

Kaiken kaikkiaan hankkeiden laajentaminen Pohjois-Kosovoon on tärkeä keino edistää maan hallinnon yhtenäisyyttä ja toisaalta alueiden yhdenvertaisuutta. Pitkällä aikavälillä hankkeet edistävät etnisten ryhmien ja sukupuolten tasa-arvoa, maan vakautta ja taloudellista kehitystä.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 14.8.2015


© Suomen suurlähetystö, Pristina | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot