Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Kosovon hallitus uurastaa investoijien houkuttelemiseksi - Suomen suurlähetystö, Pristina : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Pristina

Str. Perandori Justinian No. 111, Pejton
10000 Pristina, Kosovo
Puh. +383 38 737 000, S-posti: sanomat.pri@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 2.2.2016

Kosovon hallitus uurastaa investoijien houkuttelemiseksi

Kosovon sisäpoliittinen tilanne oli vaikea vuonna 2015. Hallitus vakuuttaa uurastavansa liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja sijoittajien houkuttelemiseksi haasteista huolimatta.

Joka kolmas kosovolainen on työtön ja köyhyys laajaa, mutta viime vuonna talous kasvoi arviolta 3,8 %. Kosovon kauppatase oli vuonna 2014 alijäämäinen 2,2 miljardilla eurolla ja vaihtotase 8 %:lla BKT:sta. Vuonna 2015 BKT:n arvioidaan olleen noin 5,85 miljardia euroa.

Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoitus Kosovon ja EU:n välillä lokakuussa 2015 oli suuri edistysaskel. Euroopan parlamentin selkeä enemmistö puolsi 21.1.2016 sopimuksen voimaansaattamista.

Kosovon verotus on selkeää ja yrityksille suotuisaa: sekä yritysvero, progressiivinen tulovero korkeimmissa tuloluokissa että tuontivero suurimmalle osalle tuotteista on kymmenen prosenttia. Yleinen arvonlisäverokanta on 16 %.

Energiasta 97 % tulee ruskohiilestä. Hallituksen suunnitelmien mukaan vanhakantaisia hiilivoimalayksiköitä uudistetaan ja korvataan.

  1. Eurooppalaisten sijoittajien vuosikokous Pristinassa 19.1.2016

Kosovoon investoivat sijoittajat perustivat European Investors Council (EIC) -verkoston syksyllä 2014 tukemaan ulkomaalaissijoittajien toimintaa Kosovossa. Tavoitteena on edistää varsinkin EU-standardien käyttöönottoa ja näin vauhdittaa Kosovon ja EU-maiden välistä kauppaa. Tällä hetkellä EIC-verkostoon kuuluu 19 sijoittajaa eri EU-maista, ja uusista jäsenyyksistä keskustellaan paraikaa.

EIC piti 19.1.2016 vuotuisen konferenssinsa, jossa katsottiin Kosovon edellistä vuotta ja ennakoitiin tulevaa erityisesti sijoittajien näkökulmasta. Tilaisuuden avasi EIC:n puheenjohtaja ja Sharrcem-sementtiyhtiön johtaja Emmanuel Mitsou, ja EU-toimiston puolesta puhui apulaispäällikkö Thomas Gnocchi. Hallituksen puheenvuorot pitivät valtionvarainministeri Avdullah Hoti, kauppa- ja teollisuusministeri Hykmete Bajrami sekä talouskehitysministeri Blerand Stavileci.

  1. Haasteista huolimatta hallitus uurastaa liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja sijoittajien houkuttelemiseksi

Kosovon viimeisimmät parlamenttivaalit pidettiin kesäkuussa 2014, ja vaikeiden neuvotteluiden takia hallituksen muodostaminen kesti puoli vuotta. Nyt reilun vuoden ajan vallassa ollut hallitus on kohdannut kaudellaan suuria haasteita: alkuvuodesta 2015 kymmenettuhannet kosovolaiset hakivat turvapaikkaa Saksasta ja muualta Euroopasta paetakseen köyhyyttä, työttömyyttä ja näköalattomuutta. Loppuvuonna parlamentaarinen päätöksenteko oli jäissä opposition vastustaessa Belgrad–Pristina-dialogissa tehtyjä päätöksiä. Konferenssin avauspuheenvuoroissa toistui kuitenkin vakuutus siitä, että haasteista huolimatta hallitus pyrkii toteuttamaan hallitusohjelmaan kirjattua sitoumusta kestävän talouskasvun ja työllisyyden edistämisestä.

Tehtävää on kuitenkin paljon, sillä Kosovon talouskehitysministeriön mukaan bruttokansantuote henkeä kohden oli viime vuonna vain 3050 euroa – yksi Euroopan alhaisimmista. Koko maan bruttokansantuotteen arvioidaan olleen noin 5,85 miljardia euroa. Työttömyys on hälyttävän korkealla: komission syksyllä 2015 julkistaman Kosovo-raportin mukaan yleinen työttömyysaste on 35,3 % ja 15–24-vuotiailla nuorilla jopa 61 %.

Valoakin on näkyvissä tunnelin päässä. Talouskehitysministeriö arvioi, että vuonna 2015 talouskasvu oli 3,8 %. Kehitys lienee heijastunut myös Maailmanpankin vuosittaiseen liiketoimintaympäristöä kuvaavaan Doing Business 2016 -vertailuun, jossa Kosovo ylsi 75. sijalle viime vuonna, kun sijoitus vuonna 2014 oli 81:s.

  1. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoitus Kosovon ja EU:n välillä suuri edistysaskel

Suuri edistysaskel EU:n ja Kosovon kaupallisten suhteiden vahvistamisessa oli lokakuussa 2015 EU:n ja Kosovon allekirjoittama vakautus- ja assosiaatiosopimus (Stabilization and Association Agreement, SAA), jonka tavoitteena on vähitellen integroida Kosovo EU:n sisämarkkinoihin. Kosovon pääministeri Isa Mustafa vertasi syksyllä sopimuksen allekirjoituksen olevan merkittävin tapahtuma Kosovolle sitten itsenäisyysjulistuksen.

Koska viisi EU-maata ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä, Kosovon SAA-sopimusta ei muiden maiden sopimuksista poiketen ratifioida jäsenmaiden parlamenteissa, vaan siihen haettiin Euroopan parlamentin puolto. Sopimuksen voimaansaattaminen hyväksyttiin 21.1.2016 selkeällä enemmistöllä.

EU-toimiston Gnocchi muistutti, että saadakseen täyden hyödyn SAA-sopimuksesta Kosovon täytyy tehdä kovasti töitä taloudellisten uudistusten toimeenpanemiseksi. Suurena ongelmana on Kosovon vakavasti alijäämäinen kauppatase. EU:n Kosovo-raportin mukaan Kosovo ulkomaanviennin arvo oli 325 miljoonaa euroa vuonna 2014, kun maahan tuotiin tavaroita yli 2,5 miljardilla eurolla. Kauppatase oli siis alijäämäinen 2,2 miljardilla eurolla ja vaihtotase 8 %:lla bruttokansantuotteesta. Lisäksi monet ulkomaiset sijoittavat ovat jättäneet Kosovon viime vuosina epävakaan poliittisen tilanteen ja vaikean liiketoimintaympäristön takia. Talouskehitysministeri Stavilecin mukaan vuonna 2015 suorien ulkomaisten sijoitusten arvon arvioidaan olleen noin 300 miljoonaa euroa.

Suomalaisten suorien sijoitusten määrä Kosovoon on vähäpätöinen. Elokuussa 2014 Suomeen perustettiin kosovolaistaustaisten liikemiesten yritysverkosto osana Suomen rahoittamaa ja YK:n kehitysrahasto UNDP:n sekä Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n toteuttamaa hanketta. Tämä on merkittävä avaus Suomen ja Kosovon välisen kaupan lisäämisessä.

  1. Kosovossa on edullinen yritysverotus, mutta kallis energia

Haasteet Kosovon liiketoimintaympäristössä ovat hallituksella tiedossa, ja sijoittajia pyritäänkin houkuttelemaan yrityksille suotuisalla verotuksella. Hoti lupasi Kosovon verotuksen myös pysyvän yrityksille edullisena, selkeänä ja ennakoitavana. Tällä hetkellä sekä yritysvero, progressiivinen tulovero korkeimmissa tuloluokissa että tuontivero suurimmalle osalle tuotteista on kymmenen prosenttia. Yleinen arvonlisäverokanta on 16 prosenttia. Hoti mainitsi myös, että veron- ja tullimaksujen kantoa on tehostettu. Niitä kannettiin viime vuonna 10 % vuotta 2014 enemmän. Lisäys on siis liki kolminkertainen talouskasvuun verrattuna. Kauppa- ja teollisuusministeri Bajrami täydensi, että nykyinen hallitus on myös alentanut tiettyjä veroja yritystoiminnan virkistämiseksi. Lisäksi Bajramin mukaan Kosovo on pienestä koostaan huolimatta houkutteleva markkina-alue, sillä sen väestö on nuorta ja hyvin koulutettua, ja palkkakustannukset ovat matalat.

Suuri kuluerä erityisesti teollisuudelle on energian turvaaminen. Kosovo on lykännyt välttämättömiä energiasektorin uudistuksia ja tuottaa jopa 97 % energiastaan saastuttavalla ruskohiilellä. Sähkönjakelu on epävarmaa, ja sähkökatkokset ovat edelleen yleisiä. Tästä johtuen yritysten on investoitava varaenergialähteisiin, kuten generaattoreihin. Talouskehitysministeri Stavilicin mukaan sodan jälkeen reilussa 15 vuodessa tämä on aiheuttanut 300 miljoonan euron lisäkustannukset liiketoiminnalle. Saastunut ilmanlaatu erityisesti Pristinassa on myös vakava terveysriski.

Energiaongelmat helpottunevat vähitellen. Hallituksen suunnitelmien mukaan Euroopan saastuttavimmaksi voimalaitokseksi kutsuttu Kosovo A ‑laitos jää pois käytöstä vuonna 2017, ja Kosovo B ‑laitosta uudistetaan. Uusi 500 MW:n Kosova e Re ('Uusi Kosovo') -hiilivoimalaitos saadaan käyttöön ensi vuosikymmenenä. Suunnitelmat pitävät sisällään myös energiajakelun tehostamista sekä varsinkin julkisten rakennusten energiatehokkuuden kasvattamista. Kansalais- ja ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin kritisoineet pitäytymistä hiilivoimassa pääasiallisena energianlähteenä. Energiasektoriuudistusten rahoitus tulee pääosin ulkomailta: lainoina Maailmanpankilta ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta sekä tukena ulkomaisilta rahoittajamailta, erityisesti Yhdysvalloilta.

Tulosta

Päivitetty 2.2.2016


© Suomen suurlähetystö, Pristina | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot