Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomi ja Kosovo - Suomen suurlähetystö, Pristina : Suomi Kosovossa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Pristina

Str. Perandori Justinian No. 111, Pejton
10000 Pristina, Kosovo
Puh. +383 38 737 000, S-posti: sanomat.pri@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomi ja Kosovo

Kosovo itsenäistyi 17.2.2008 ja Suomi tunnusti itsenäisyyden 7.3.2008. Suomen edustautuminen Kosovossa nostettiin suurlähetystöksi 1.2.2009. Pitkään edustustoa johti Pristinassa va. asiainhoitaja ja suurlähettiläs oli akkreditoitu Bulgariasta Sofiasta. Suurlähetystön taso korotettiin suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi 1.9.2015.

Suomella on ollut Kosovossa perinteisen diplomatian rinnalla käytössään kaikki ulkopoliittisen toiminnan instrumentit kuten kriisinhallinta, siviilikriisinhallinta, kehitysyhteistyö sekä täysimääräiset kansalaispalvelut. Suomen instrumentit täydentävät toisiaan ja suurlähetystöllä on keskeinen rooli synergian tuojana eri suomalaistoimijoiden välillä. Lisäkosketuspintaa maiden välille tuo Suomessa asuva, noin 10.000 hengen suuruinen kosovolaisyhteisö.

Presidentti Martti Ahtisaari tapasi Kosovossa työskenteleviä suomalaisasiantuntijoita suurlähetystössä syyskuussa 2012. Kuva: Ridvan Slivova
Presidentti Martti Ahtisaari tapasi Kosovossa työskenteleviä suomalaisasiantuntijoita suurlähetystössä syyskuussa 2012. Kuva: Ridvan Slivova

Suomen ja Kosovon kahdenväliset suhteet ovat lämpimät. Suomen tunnettavuus ja hyvä maine Kosovossa pohjautuvat paljolti presidentti Martti Ahtisaaren toimintaan YK:n erityisedustajana. Kosovon perustuslaki, joka hyväksyttiin 15.6.2008, perustuu ns. kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan (Comprehensive Proposal for the Kosovo Status Settlement), joka tunnettaan myös ”Ahtisaaren suunnitelmana”. Elisabeth Rehn työskenteli Kosovossa vuosina 1995–1997 ollessaan ihmisoikeustarkkailijana entisen Jugoslavian alueella. Myös Olli Rehnin työ laajentumiskomissaarina toi Suomelle tunnettavuutta Kosovossa, samoin kuin valtioneuvos Harri Holkerin työ YK:n pääsihteerin erityisedustajana Kosovossa elokuusta 2003 kesäkuuhun 2004

Suomella on ollut aktiivinen rooli Kosovon rauhanturvaamisessa, josta painopiste on kuitenkin viime vuosien aikana siirtynyt siviilikriisinhallintaan. Suomalaistoimijoiden määrällisesti suurin panos on kanavoitu EU:n siviilikriisinhallintaoperaatio EULEX:in kautta. Myös muissa kansainvälisissä elimissä kuten ETYJissä ja YK-järjestöissä työskentelee Suomen lähettämiä asiantuntijoita.

Kehitysyhteistyöhankkeet Länsi-Balkanilla lopetettiin vuoden 2016 aikana. Vuosien 1999–2016 välillä Suomen tuki kehitysyhteistyöhankkeille oli noin 55 miljoonaa euroa. Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman painoalueina olivat erityisesti vakaus ja turvallisuus, kauppa ja kehitys, ympäristö sekä yhteiskunnallinen kestävyys. Projektit keskittyivät koulutussektorin ja ympäristönsuojelun lisäksi erityisesti myös työllistymiseen sekä kestävään talouskehitykseen.

Tällä hetkellä Suomella on Kosovossa käynnissä kaksi turvallisuussektorin koulutukseen ja rikosseuraamusalan kehittämiseen liittyvää Twinning-hanketta. Suomi on tarjonnut asiantuntemusta myös TAIEX-projekteihin sekä useisiin Euroopan komission rahoittamiin teknisen avun hankkeisiin.

Suomen ja Kosovon kaupallis-taloudelliset suhteet ovat vielä ohuet, mutta Suomi on avoin laajamittaiseen yhteistyöhön Kosovon kanssa niin poliittisella kuin kaupallisella puolella.

Tulosta

Tämä dokumentti

Muualla verkossa

Päivitetty 15.2.2018


© Suomen suurlähetystö, Pristina | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot