Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomi ja Kosovo - Suomen suurlähetystö, Pristina : Suomi ja Kosovo

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Pristina

Str. Perandori Justinian No. 111, Pejton
10000 Pristina, Kosovo
Puh. +381 38 737 000, S-posti: sanomat.pri@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomi ja Kosovo

Kosovo itsenäistyi 17.2.2008 ja Suomi tunnusti itsenäisyyden 7.3.2008. Suomen edustautuminen Kosovossa nostettiin suurlähetystöksi 1.2.2009. Pitkään edustustoa johti Pristinassa va. asiainhoitaja ja suurlähettiläs oli akkreditoitu Bulgariasta Sofiasta. Suurlähetystön taso korotettiin suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi 1.9.2015.

Suomella on Kosovossa perinteisen diplomatian rinnalla käytössään kaikki ulkopoliittisen toiminnan instrumentit kuten kriisinhallinta, siviilikriisinhallinta, kehitysyhteistyö sekä täysimääräiset kansalaispalvelut. Suomen instrumentit täydentävät toisiaan ja suurlähetystöllä on keskeinen rooli synergian tuojana eri suomalaistoimijoiden välillä. Lisäkosketuspintaa maiden välille tuo Suomessa asuva, noin 8 000 hengen suuruinen kosovolaisyhteisö.

Presidentti Martti Ahtisaari tapasi Kosovossa työskenteleviä suomalaisasiantuntijoita suurlähetystössä syyskuussa 2012. Kuva: Ridvan SlivovaPresidentti Martti Ahtisaari tapasi Kosovossa työskenteleviä suomalaisasiantuntijoita suurlähetystössä syyskuussa 2012. Kuva: Ridvan Slivova

Suomen ja Kosovon kahdenväliset suhteet ovat lämpimät. Suomen tunnettavuus ja hyvä maine Kosovossa pohjautuvat paljolti presidentti Martti Ahtisaaren toimintaan YK:n erityisedustajana. Kosovon perustuslaki, joka hyväksyttiin 15.6.2008, perustuu ns. kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan (Comprehensive Proposal for the Kosovo Status Settlement), joka tunnettaan myös ”Ahtisaaren suunnitelmana”. Elisabeth Rehn työskenteli Kosovossa vuosina 1995–1997 ollessaan ihmisoikeustarkkailijana entisen Jugoslavian alueella. Myös Olli Rehnin työ laajentumiskomissaarina toi Suomelle tunnettavuutta Kosovossa, samoin kuin valtioneuvos Harri Holkerin työ YK:n pääsihteerin erityisedustajana Kosovossa elokuusta 2003 kesäkuuhun 2004

Suomella on ollut aktiivinen rooli Kosovon rauhanturvaamisessa, nyttemmin painopiste on siirtynyt siviilikriisinhallintaan. Suomalaistoimijoiden määrällisesti suurin panos on kanavoitu EU:n siviilikriisinhallintaoperaatio EULEXin kautta. Myös muissa kansainvälisissä elimissä kuten ETYJissä ja YK-järjestöissä työskentelee Suomen lähettämiä asiantuntijoita.

Kosovo on Suomen ainoa kehitysyhteistyökumppani Länsi-Balkanilla. Oikeusvaltion heikkous on maan suurin haaste, joka hidastaa yhteiskunnallista kehitystä. Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön toimeenpanoa Länsi-Balkanilla ohjaa Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma. Vuosina 2015–2016 tuen määrä on noin 2 miljoonaa vuodessa.

Suomen Länsi-Balkanin kehityspoliittisen puiteohjelman painopistealueita ovat olleet vakaus ja turvallisuus, kauppa ja kehitys, ympäristö sekä yhteiskunnallinen kestävyys. Nykyiset projektit keskittyvät eritoten työllisyyteen sekä kauppaan ja kehitykseen.

Suomi on osallistunut Kosovossa moniin Twinning-hankekilpailuihin. Tällä hetkellä käynnissä on kaksi hanketta Kosovossa. Projektit liittyvät turvallisuussektorin koulutukseen ja opetussektorin kehittämiseen. Suomi on tarjonnut asiantuntemusta myös TAIEX-projekteihin sekä useisiin Euroopan komission rahoittamiin teknisen avun hankkeisiin.

Suomen ja Kosovon kaupallis-taloudelliset suhteet ovat vielä ohuet. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan mm. maa- ja metsätaloussektorilla.

Tulosta

Tämä dokumentti

Muualla verkossa

Päivitetty 7.10.2016


© Suomen suurlähetystö, Pristina | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot