Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomella on Kosovossa  ulkopoliittisen toiminnan instrumentteina perinteinen diplomatia sekä täysimääräiset kansalaispalvelut.  Suomi on lisäksi aiemmin tarjonnut Kosovolle näiden ohella sotilaallista ja siviilikriisihallintaa sekä kehitysyhteistyötä. Nämä instrumentit ovat täydentäneet toisiaan ja suurlähetystöllä on ollut keskeinen rooli synergian tuojana eri toimijoiden välillä. Lisäkosketuspintaa maiden välille tuo Suomessa asuva, noin 8 000 henkilön kosovolaisyhteisö.
Suomen ja Kosovon kahdenväliset suhteet ovat lämpimät ja läheiset. Suomen tunnettavuus ja hyvä maine Kosovossa pohjautuvat paljolti presidentti Martti Ahtisaaren toimintaan YK:n erityisedustajana. Ahtisaaren johdolla laadittu suunnitelma Kosovon valvotusta itsenäisyydestä (Comprehensive Proposal for the Kosovo Status Settlement, ns. ”Ahtisaaren suunnitelma”) on Kosovon tasavallan ja sen 15. kesäkuuta 2008 hyväksytyn perustuslain kulmakivi.
Elisabeth Rehn työskenteli Kosovossa vuosina 1995–1997 ollessaan ihmisoikeustarkkailijana entisen Jugoslavian alueella. Myös Olli Rehnin työ laajentumiskomissaarina toi Suomelle tunnettavuutta Kosovossa, samoin kuin valtioneuvos Harri Holkerin työ YK:n pääsihteerin erityisedustajana Kosovossa vuosina 2003-2004.
Suomen yhteystoimisto perustettiin Kosovoon kesällä 1999. Suomi tunnusti Kosovon itsenäisyyden maaliskuussa 2008, ja yhteystoimisto muutettiin suurlähetystöksi 1.2.2009. Samalla solmittiin viralliset diplomaattisuhteet. Pitkään edustustoa johti Pristinassa väliaikainen asiainhoitaja ja suurlähettiläs oli akkreditoitu Sofiasta, Bulgariasta. Suurlähetystön taso korotettiin suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi 1.9.2015. Suomi on toiminut alusta lähtien aktiivisesti kriisiavun, kehitysyhteistyön sekä sotilaallisen- ja siviilikriisinhallinnan alueilla.
Kahdenvälinen yhteistyö
Kosovo on nuori valtio, ja se on saanut Suomelta sekä muilta kansainvälisiltä toimijoilta ja järjestöiltä tukea. Suomi on tarjonnut vuosien 1999-2017 välisenä aikana Kosovolle kehitysapua, ja tällöin Suomen Länsi-Balkanin kehityspoliittisen puiteohjelman painopistealueita olivat vakaus ja turvallisuus, kauppa ja kehitys, ympäristö sekä yhteiskunnallinen kestävyys. Suomalaisten eritysosaamiseen fokusoitunut apu on ollut Kosovon yhteiskunnallisen kehityksen kannalta huomattavaa, ja Suomi on saanut tunnustusta työstään koulutuksen, erityisopetuksen ja eri vähemmistöryhmien yhteiskunnallisen osallisuuden puolesta. Vaikka Kosovon yhteiskunnallista kehitystä on hidastanut oikeusvaltion heikkous, kehitystä on kuitenkin tapahtunut ja tämän myötä myös Suomen ja Kosovon välinen yhteistyö on muuttunut kehitysyhteistyöstä kahdenväliseksi yhteistyöksi.
Suomella on kansalaisjärjestöjensä aktiivisen työn kautta merkittävä perintö Kosovossa ja Suomi tukee erilaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa Kosovossa. Esimerkiksi kosovolainen kansalaisjärjestö Voice of RAE, joka tukee maan romani-, ashkali- ja egyptiläisvähemmistöjä, saa tukea Diakonissalaitokselta. Diakonissalaitoksella on käynnistynyt juuri uusi neljän vuoden hanke, joka keskittyy tukemaan romaninaisten vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista.
Vaikuttava esimerkki Suomen ihmisoikeusperustaisesta ja kansalaisyhteiskuntaa tukevasta toiminnasta on vammaiskumppanuuden hanke Kosovossa. Vammaiskumppanuus ry on yksi ulkoministeriöltä nelivuotista ohjelmatukea saavista kansalaisjärjestöistä. Hankkeessa mukana olevat Kuurojen liitto ja Kynnys ry ovat tehneet pitkäaikaista työtä Kosovossa lähes kahdenkymmenen vuoden ajan ja tällä pitkäjänteisellä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli vammaisten oikeuksien edistämisessä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa. Viranomaisiin kohdistuvan vaikuttamistyön lisäksi toiminnan keskiössä ovat yhteisön jäsenten omat tarpeet, mikä korostaa toiminnan aitoa ihmisoikeusperustaisuutta. Tämän pitkäkestoisen vaikuttamistyön keskeisimpiä tavoitteita ovat kuurojen kaksikielisyysopetuksen järjestäminen, kattava tulkkipalvelulainsäädäntö, tulkkikoulutuksen kehittäminen ja siirto julkishallinnon alaiseksi viralliseksi koulutukseksi sekä vammaispalvelulainsäädännön toiminnallistaminen.
Vammaiskumppanuuden vaikuttava lisäarvo on se, kuinka työ käynnistyy henkilökohtaisesta ja pienimuotoisesta toiminnasta ja siten mahdollistaa aidosti hyödynsaajien tarpeiden huomioimisen. Työssä korostuu myös keskeisesti vaikuttamistoiminta ja puitteiden luominen järjestelmälliselle yhteiskunnalliselle muutokselle pitkäjänteisen työn kautta ja hyviä tuloksia on saavutettu niin politiikan kuin lainsäädännön tasoilla. Onnistunut työ ja aktiivinen, laaja-alainen verkostoituminen on myös saanut muita rahoittajia liikkeelle, mistä hyvänä esimerkkinä on tuore Kosovon kumppaneiden ja Vammaiskumppanuuden EU-rahoitteinen hanke julkisen hallinnon inklusiivisuuden vahvistamiseksi vammaissektorilla.
Vammaiskumppanuuden ohjelma toimii tällä hetkellä Kuurojen liiton hankkeella ”Supporting of the Kosovar Deaf Association Advocacy, Organisational, Sign Language and Interpreter Training capacities and developing of Kosovo Deaf Education”. Lisäksi Kynnys ry toteuttaa Vammaiskumppanuusohjelman alla Balkanilla alueellista hanketta ”Advance the human rights, participation in the society and the independent living conditions of the People with Disabilities in Kosovo, Bosnia and Herzegovina and Western Balkans Region”. Vammaiskumppanuuden paikalliset kumppanuudet ovat vakaalla pohjalla ja suomalaisilla sekä paikallisilla toimijoilla on keskenään aktiiviset ja avoimet yhteydet.
Rauhanturvaaminen
Suomella on aktiivinen rooli kansainvälisen kriisinhallinnan kentällä ja Suomi osallistuu myös kriisinhallintatehtäviin Kosovossa. Vuodesta 1999 lähtien, operaatiossa on palvellut yhteensä 7 300 suomalaista. Suomalaisten rauhanturvaajien osallistuminen KFOR-joukkojen (NATO Kosovo Force) toimintaan alkoi elokuussa 1999. Alussa rauhanturvajoukon vahvuus oli noin 820 sotilasta mutta parantuneen turvallisuustilanteen myötä määrä on laskenut noin 20 sotilaaseen.
Siviilikriisinhallinta
Suomalaistoimijoiden määrällisesti suurin panos Kosovossa on kanavoitu EU:n siviilikriisinhallintaoperaatio EULEXin kautta. EULEXissa suomalaisia on toiminut erityisesti poliisissa ja oikeussektorin asiantuntijoina kuten tuomareina, syyttäjinä sekä vankeinhoidon ja rajavalvonnan asiantuntijoina. Myös muissa kansainvälisissä elimissä, kuten Etyjissä ja YK-järjestöissä, työskentelee Suomen lähettämiä asiantuntijoita.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Kosovon talouskasvu on vakaata, vaikka kasvua on toisaalta hidastanut korkea työttömyys ja harmaa talous.
Suomen ja Kosovon väliset talous- ja kauppasuhteet ovat vielä melko vähäiset ja edustuston tavoitteena on pitkällä aikavälillä parantaa suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksia Kosovossa. Tämä tarkoittaa suomalaisosaamisen esiintuomista ja markkinointia esimerkiksi vierailujen yhteydessä. Käynnissä olevien hankkeiden puitteissa voidaan edistää suomalaisyritysten tunnettavuutta etenkin bio-ja kiertotalouden, ruoan, energian, perinteisen ja cleantech-teknologian sekä maa- ja metsätalouden sektoreilla.
Team Finland -tiimi toimii Kosovossa joustavasti paikallisiin olosuhteisiin sopeutettuna. Diplomatia on tärkeä osa viennin ja kaupan edistämisessä. Kehitysyhteistyöpolitiikka ja julkinen diplomatia, jota harjoitetaan EU: n instrumenttien avulla, on kasvattanut Suomen suurlähetystön mainetta aktiivisena ja monipuolisena toimijana Kosovossa.

Suomalaiset, suomen kieli

Suurin osa Kosovossa asuvista suomalaisista on eri kansainvälisten järjestöjen työntekijöitä, jotka asuvat väliaikaisesti maassa. Lisäksi monilla Suomessa asuvilla Kosovossa syntyneillä on Suomen kansalaisuus. Osa heistä on palannut takaisin Kosovoon. 

Sopimukset

Ensimmäinen Suomen ja Kosovon kahdenvälinen sopimus allekirjoitettiin tulliyhteistyöstä kesäkuussa 2010. Jugoslavian aikaiset kaksinkertaisen verotuksen estämistä ja kansainvälistä maantieliikennettä koskevat sopimukset astuivat voimaan vuonna 2011. Takaisinottosopimus allekirjoitettiin marraskuussa 2011.
Lokakuussa 2013 Kosovo ja Suomi allekirjoittivat rikostorjuntaa koskevan yhteistyösopimuksen.