Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Pristina : Tietoa Kosovosta : Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Pristina

Str. Perandori Justinian No. 111, Pejton
10000 Pristina, Kosovo
Puh. +381 38 737 000, S-posti: sanomat.pri@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Kosovo

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Kosovossa Suomella on käytössään kaikki ulkopoliittisen toiminnan instrumentit: perinteinen diplomatia ja sen ohella sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta, kehitysyhteistyö sekä täysimääräiset kansalaispalvelut. Instrumentit täydentävät toisiaan ja suurlähetystöllä on keskeinen rooli synergian tuojana eri toimijoiden välillä. Lisäkosketuspintaa maiden välille tuo Suomessa asuva, noin 8 000 henkilön kosovolaisyhteisö.

 

Suomen ja Kosovon kahdenväliset suhteet ovat lämpimät ja läheiset. Suomen tunnettavuus ja hyvä maine Kosovossa pohjautuvat paljolti presidentti Martti Ahtisaaren toimintaan YK:n erityisedustajana. Ahtisaaren johdolla laadittu suunnitelma Kosovon valvotusta itsenäisyydestä (Comprehensive Proposal for the Kosovo Status Settlement, ns. ”Ahtisaaren suunnitelma”) on Kosovon tasavallan ja sen 15. kesäkuuta 2008 hyväksytyn perustuslain kulmakivi.

 

Elisabeth Rehn työskenteli Kosovossa vuosina 1995–1997 ollessaan ihmisoikeustarkkailijana entisen Jugoslavian alueella. Myös Olli Rehnin työ laajentumiskomissaarina toi Suomelle tunnettavuutta Kosovossa, samoin kuin valtioneuvos Harri Holkerin työ YK:n pääsihteerin erityisedustajana Kosovossa vuosina 2003-2004.

 

Suomen yhteystoimisto perustettiin Kosovoon kesällä 1999. Suomi tunnusti Kosovon itsenäisyyden maaliskuussa 2008, ja yhteystoimisto muutettiin suurlähetystöksi 1.2.2009. Samalla solmittiin viralliset diplomaattisuhteet. Pitkään edustustoa johti Pristinassa väliaikainen asiainhoitaja ja suurlähettiläs oli akkreditoitu Bulgariasta Sofiasta. Suurlähetystön taso korotettiin suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi 1.9.2015. Suomi on toiminut alusta lähtien aktiivisesti kriisiavun, kehitysyhteistyön sekä sotilaallisen- ja siviilikriisinhallinnan alueilla.

Kehitysyhteistyö

 

Kosovo on edelleen hauras valtio. Oikeusvaltion heikkous on maan suurin yhteiskunnallista kehitystä hidastava haaste. Suomi on ollut aktiivisesti tukemassa Kosovoa vuodesta 1999 lähtien. Kehitysyhteistyöhankkeet olivat alkujaan humanitaarista apua. Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön toimeenpanoa on ohjannut Länsi-Balkanilla vuoden 2013 loppuun ulottuva Länsi-Balkanin kehityspoliittinen puiteohjelma. Vuodesta 2014 alkaen Suomen kehitysyhteistyö Länsi-Balkanilla keskitetään yksinomaan Kosovoon. Suomen kahdenvälinen tuki Kosovolle vuosina 2014–2016 on noin 1,5 miljoonaa euroa vuosittain.

 

Suomen Länsi-Balkanin kehityspoliittisen puiteohjelman painopistealueita ovat olleet vakaus ja turvallisuus, kauppa ja kehitys, ympäristö sekä yhteiskunnallinen kestävyys. Nykyiset projektit keskittyvät erityisesti työllisyyteen sekä kauppaan ja kehitykseen. Parhaillaan käynnissä olevat hankkeet liittyvät Kosovon kaupankäyntikapasiteetin ja yrittäjyyden tukemiseen, diasporan investointien lisäämiseen, metsätalouden kehittämiseen sekä paikallishallinnon ja talouskehityksen tukemiseen serbikunnissa, Suomi rahoittaa myös Kosovon YK-toimistojen yhteishanketta, joka kehittää viranomaistyötä lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa. Lisäksi edustuston kautta tuetaan vuosittain kosovolaisia kansalaisjärjestöjä noin 150 000 eurolla.  

 

Kosovo kuuluu EU:n rahoittaman Twinning-toiminnan piirin. Tällä hetkellä Suomi on toteuttamassa kuutta Twinning-hanketta Kosovossa. Projektit liittyvät turvallisuussektorin koulutukseen, opetussektorin kehittämiseen, rajaturvallisuuteen, paluumuuttoon, tilastopalveluihin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamiseen. Suomi on tarjonnut asiantuntemusta myös TAIEX -projekteihin sekä useisiin Euroopan komission rahoittamiin teknisen avun hankkeisiin.

Rauhanturvaaminen

Suomella on aktiivinen rooli Kosovon rauhanturvaamisessa ja siviilikriisinhallinnassa. Suomalaisten rauhanturvaajien osallistuminen KFOR-joukkojen (NATO Kosovo Force) toimintaan alkoi elokuussa 1999. Alussa rauhanturvajoukon vahvuus oli noin 820 sotilasta, mikä on laskenut noin 20 sotilaaseen. 

 

Siviilikriisinhallinta

 

Suomalaistoimijoiden määrällisesti suurin panos Kosovossa on kanavoitu EU:n siviilikriisinhallintaoperaatio EULEXin kautta. EULEXissa suomalaisia toimii erityisesti poliisissa ja oikeussektorin asiantuntijoina kuten tuomareina, syyttäjinä sekä vankeinhoidon ja rajavalvonnan asiantuntijoina. Myös muissa kansainvälisissä elimissä, kuten Etyjissä ja YK-järjestöissä, työskentelee Suomen lähettämiä asiantuntijoita.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen keskuskauppakamari ja Kosovon kauppakamari solmivat yhteistyösopimuksen tammikuussa 2010. Suomen ja Kosovon kaupallis-taloudelliset suhteet ovat käytännössä olemattomat. Suomi ei ole investoinut Kosovoon, ja yritykset eivät ole kiinnostuneita Kosovon markkinoista. Kosovolla on lukuisia rakenteellisia ongelmia taloudessaan, ja liiketoimintaympäristö on ongelmallinen monin tavoin. Korruptio on kuitenkin suurin este taloussuhteiden kehitykselle.

 

Edustuston tavoitteena on pitkällä aikavälillä parantaa suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksia Kosovossa. Tämä tarkoittaa suomalaisosaamisen esiintuomista ja markkinointia esimerkiksi vierailujen yhteydessä. Käynnissä olevien kehitysyhteistyöhankkeiden puitteissa voidaan edistää suomalaisyritysten tunnettavuutta eritoten maa- ja metsätaloussektoreilla.

 

Team Finland -tiimi toimii Kosovossa joustavasti paikallisiin olosuhteisiin sopeutettuna. 

 

Suomalaiset, suomen kieli

Suurin osa Kosovossa asuvista suomalaisista on eri kansainvälisten järjestöjen työntekijöitä, jotka asuvat väliaikaisesti maassa. Lisäksi monilla Suomessa asuvilla Kosovossa syntyneillä on Suomen kansalaisuus. Osa heistä on palannut takaisin Kosovoon. 

Sopimukset

Ensimmäinen Suomen ja Kosovon kahdenvälinen sopimus allekirjoitettiin tulliyhteistyöstä kesäkuussa 2010. Jugoslavian aikaiset kaksinkertaisen verotuksen estämistä ja kansainvälistä maantieliikennettä koskevat sopimukset astuivat voimaan vuonna 2011. Takaisinottosopimus allekirjoitettiin marraskuussa 2011.

 

Lokakuussa 2013 Kosovo ja Suomi allekirjoittivat rikostorjuntaa koskevan yhteistyösopimuksen.

Vierailut

 

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Pristina

Päivitetty 18.5.2016

© Suomen suurlähetystö, Pristina | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot